Time Experiment luo tilaan ajallisen viiveen. Teosta voidaan kutsua peiliksi, jolla on lähimuisti. Tilan yksi seinä on projisointipinta, joka heijastelee tilan tapahtumia sekä reaaliaikaisesti että viiveellä. Katsoja näkee itsensä kävelevän tilassa reaaliaikaisena videokuvana, mutta samalla teos tallentaa pieniä lyhyitä sekvenssejä hänen liikkeistään, jotka jäävät luuppaamaan projisointiin. Luupeista tulee sosiaalisen leikin välineitä. Katsojan menneisyys parveilee hänen ympärillään ja muuttuu kolmiulotteiseksi tilaksi, jonka läpi nykyhetki jatkuvasti kävelee.